Finding job Overseas

From: http://groups.yahoo.com/group/gegeen/message/91
Related: GGN Email Group is now available
Jishee post: Baruund ajil haih turshlaga soliltsoyo

Zovhon mergejliin chadvar, angli helneesee bas bolood baidaggui yum shig bainaa.

Saya TV-r Melbourne-nii taxi-nii joloochdiin tuhai garlaa, uzev uu. Dandaa australia-d Ph.D togsson, end tendees irsen tsagaachid ingeed taxichin hiigeed yavaa yum baih. Bur Enethegt torj osson, unagan angli heltei humuus hurtel Ph.D Taxichid dotor baidag yum baina. Australia-d bas olon surguulid surdag, olniig ch togsoj baisan, angli helnii tal deeree asuudalgui ch ajliin visa-nii talaar sain meddeggui, suraad l suraad l duusdaggui, mergejleeree ajillah tal deer sonirhdoggui, haij yavdaggui olon jil bolchihson tseverlegee, zochid buudal, kitchenhand, delivery hiigeed yavdag Mongolchuud bas tsoongui baidag.

Ene bugdees dugnehed daraah gol zuiluud baruund mergejleeree ajillahad saad bolood baidag shig baina.
– Oortoo itgelgui baidal (Anh irehdee angli helnii medleg muutai baisnaasaa bolood ihenh hun oortoo itgeh itgelee aldsan baidag ni olon jiliin tursh ami bohteigoor hor honool uchruulsaar baidag)
– Soyoliin shock (Dasaagui orchind, shineer naiz nohodtei, tanil taltai bolj chadahgui, niigemshij surahgui udsanaas boldog baih, golduu shalguur bagatai ajildaa garshij tuuneesee gaduurh zuiliig orhigduulsanaas)
– Ajil haih turshlagagui
– Olon yumnii hoinoos hootsoldoh bolomjgui, ar tal-n asuudaldaa barigdsan (ur huuhed, aav eej, ah duu, ger bul … geh metees bolood ajilgui gants doloo honogt ch baih bolomjgui gesen ug)
– Medeelel dutagdsanaas
– Demjleg muutaigaas
– Buruu tosoololdoo het avtsanaas (Baruund mergejliin ajliig zovhon mash sain angli heltei, esvel mergejleeree olon jil ajillasan hun hiideg baih gesen buruu bodluudaas boldog baih)
– …

tegvel baruund ajil yaj haih ve Professional RESUME, Cover letter herhen bichih ve, Yariltslagand orohiin tuld yah ve, Ajlaa haihdaa yunaas ehleh ve, yamar yamar eh uusverees ajliin zaruud olj avah ve, ooriigoo herhen beldeh ve geed olon asuudal baidag baih.

Ene talaar medeh yumtai humuus ni huvaaltsaarai. Doorhiig taniluuddaa ilgeej boloh yum. (bagahan ch gesen bas heregtei l medeelel)
Odoogoor ehlel todii edgeer medeelluud udahgui olon olon amjiltand hursen delhii dayarh Mongol mergejiltnuudiin zovlogoogoor bayajina gedegt naidaj baina.
Bayarlalaa all

Some Resources on http://www.gegeen.com : Job and Career :

IT jobs for Mongolians

For Mongolian IT Professionals in USA:

Saturday, November 8, 2008 Америкийн компанид ажиллахдаа анхаарах зан харьцааны 12 зарчим
Tuesday, September 30, 2008 Америкт MТ-гийн салбарт ажиллах залуустаа

IT job search in Japan:

Monday, November 3, 2008 Рирэкишо буюу намтар (Япон, IT, ажил хайх – 1)
Thursday, November 6, 2008 Ажилд орох хүртэлх үе шатууд буюу Overview (Япон, IT, ажил хайх – 2)
Sunday, November 9, 2008 Ажилд зуучлагч агентууд (Япон, IT, ажил хайх – 3)
Tuesday, November 11, 2008 Интернэтээр ажил хайх (Япон, IT, ажил хайх – 4)

Find IT jobs for Mongolians in Australia:

http://gegeen.wordpress..com/2007/09/14/australia-by-jim/
http://gegeen.wordpress.com/2008/03/07/fns-bancs-system-in-mn/
http://gegeen.wordpress.com/2007/10/31/shortage-in-au-ict/
http://gegeen.wordpress.com/2007/06/26/it-jobs/
http://gegeen.wordpress.com/2007/11/16/junior-it-for-70000/
http://gegeen.wordpress.com/2008/04/24/web-developer-in-brisbane/
http://gegeen.wordpress.com/2008/05/13/c-software-engineers/
http://gegeen.wordpress.com/2007/09/11/outsourcing-jobs/
http://gegeen.wordpress.com/2007/09/13/graduate-with-job/
http://gegeen.wordpress.com/2007/08/22/attracting-overseas-workers/
http://gegeen.wordpress.com/2007/08/06/pursuing-professional-career/
http://gegeen.wordpress.com/2007/06/29/are-you-a-pro/
http://gegeen.wordpress.com/2007/06/22/hot-jobs/

http://it2.com.au

http://it.seek.com.au

 www.it-matters.com.au


 

To: gegeen@yahoogroups.com
Sent: Tuesday, 25 November, 2008 9:21:14 AM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

Odoo ch tsag saihan boljee. 10 jiliin umnu Angli hel, IELTS gedgiig Mongolchuud sain meddeggui l bailaa. IELTS-d ni beltgeh nom, surah bichig gej yum mongold olddoggui baisan tsag. Ih surguuliin angli helnii bagsh nar hurtel shalgaltandaa haranhui orood IELTS 5.5, 6.0 avch chadval ih yum l baidag baisan daa. Amazon.com -g tsoon hun meddeg baisan ch tuhain uyedee credit carttai hun gej baidaggui bailaa. America ruu Mongolchuud dongoj ochij ehleed baisan uye shuu dee. Ihenh ni mergejildee sain, bolovsrol ondortei, ih husel temuuleltei humuus gadaadad gartsgaaj bailaa. Daanch bidnii heden Mongolchuud mergejildee sain beltgegdsen ch angli helnii berhsheelees bolood delhiin hemjeend orsoldoh chadvar muutai baisan tsag sayahan.. 25-s doosh nasniihand bol sonirholtoi l sanagdah baih.

Manai mongol mergejiltenuud haana ch gologdohgui gej ongiroh amarhan ch, bid angli helnii medlegeeree uneheer dutaad baidag baisan yum. 30 garsan mongolchuudiin dotroos gadaadiin company-d gadaad heleer yarij mergejliin tuvshind ajilladag humuuseeree bid uneheer baharhahaas argagui baisan yum.. Odoo ch gesen Mongoliin nohtsold zaluu huuhduud l yu yum gehees dund nasniihan, ider nasniihan helnii medleg dutmagaasaa bolood philippin, enetheguud shig Outsourcing- oo hogjuulehed berhsheeltei baina. Zaluusiin tsag uye irehed Minii mongol ulam ch hurdan hogjnoo. Ta nar mini hel usaaraa, mergejliin tuvshneeree uneheer henees ch iluu iluu iluu …. gedegt itgej baina.

Hicheegeed baij dee zaluusaa. Huvi hun uzel bodoldoo unench baih saihan, bas medlegee nemegduulj, bainga busdaas suraltsaj, heregtei sain taliig ni olj harj surah heregtei. Mongolchuud maani yumiig, huniig baharhaj, unelj chaddag baival saihan. America-uud ard tumneeree Hollywood-n Hoorhon huuhen Julia Roberts-g tengeriin amitan meteer orchlongoos tasalj shutej baihad Mongold ireed yavahad ni bid tsarai muutai, shovgor shar huuhen l baina lee, hoorhon saihan ni haanaa bainaa gehchilengeer oolj, goochilj baisan shuu dee. Mongoliin heden portaluud, medeelliin site-n comment-r eej shigee, ohin duu, aav, ah shigee humuusiig eldveer doromjilj gutaasan yum bichdeg humuus udahgui tsuursuur baih bolnoo. Minii Mongoliin zaluus uhaantai, erch huchtei, zorison zorilgotoi, zov bodoltoi baigaasai gej husej yavdag. Husel biyelseer …

Ee dee huuhduud mini Angli helendee l hurdan saijirdag yum shuu. Angli helee yaj saijruulsan tuhaigaa bas busadtaigaa huvaaltsaj baigaarai. Jishee ni bi radio-goor Voice of America-g sonsdog. Gadaad humuustei angliar chataldag site-uud bas neleen baidag.

Heduulee bas haaya hoorondoo angliar setgegdelee huvaaltsaj baival yamar ve.

What do you reckon?


From: Bataa <nl0054@yahoo. com>
To: gegeen@yahoogroups. com
Sent: Monday, 24 November, 2008 5:20:20 PM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

Timee mash ih demjij bn, gevch sain saihan umaa yaringuut buun uzen yadalt, gomdol, ataarhal muu muuhaigaar helehees uur um baihguiee…

Ter “tom dargiin huuhed” gej yariad bgaa hun mash ineedtei umaa, iimerhuu zuil heden zuu myangan jileesee ali deer yuees haan hatnii yues l baisan baih, tegeel ternii huuhed enenii naiz tegesen gene gej yariad terneeseee aimaar taashaal avdag. Uursduu yuch hiihgui baij, buun uzen yadsan msg comments l bicheed baidag. Uneheer business hiimeer bol Mongol shig neeltetei zah zeel haana ch baihgui, yu hussenee hiij boldog saihan uls.
Australia ch saihan ch gesen, end baih yamar ch utgagui, gants saihan um ni agaar ni saihan umdaa, mongold UB giin utaa,zamiin tugjrel, humuusiin muu sanaanaas busad buh um ni jigdhen gej bodoj baina.. Er ni ataarhuu humuusiin tuhaid gevel ali ch uls, yalanguya australia chhud mash ataarhuu, yag dund orood irheer, shuud bish ch gesen toiruugaar er ni l ataarhalaa mash nuutsahan muuhaigaar mash mergejliin tuvshind gargadag.

Yamar l dargiin huuhed 30-60 myangiin tetgeleg ulsaas avchaad teriigaa amidrald ni bolson hamgiin tom chance geed harlaad l uldeed l alga bolyo gej bodohov dee.

Er ni mongolchuud yalanguya gadagshaa garsan nuud ni mongoliig muulj mash ih setgelee zasdag baih, muu l baina, bolohgui l baina geheer ih durtai baidag. Yag unendee mash saihan l bolood baigaa, yaahav dee oir zuuriin huduunuus orj irsen humuusiin buduuleg zan geh met um zunduu, gehdee buh nasaaraa western-d amidraad humuujsen bish gaihaad baih um baihgui.

Muu bas medleggui humuus bayajaad baidagui, bayajilaa gehed ter humuus busadaasaa hamaagui positive, zorigtoi, buteelch baij l bayan bolj baigaa, zarim ni yaahav jaahan muuhai argaar bayan boldog l baih… Gehdee teriig ni bodool buhimdaal, eldev mailing list eer zarlaad, ternees ni bolj uls eh oron hugjihgui baina gedeg ineedtei zuil.”
Um l bol turuus bolj zasgiin gazraas bolj muu muuhai gedeg humuus tegej l bodood baival yuch uurchlugduhguiee.

Er ni mongol uls hugjiltei hamag zah zeel ni duursen, um hiih hooson zai baihgui, zuvhun sursan medeseneeree Australia shig tsagiin ajil hiij, ami zogoodog bol buur hetsuu bas muuhai.

Bi huvidaa odoo ireh sard Mongol ruu gaa bur musun butsana, mash ih bayartai baina, hichelee duusgasan surguulia tugsusun, end hiisen zuiluud zunduu saihan buteed butsaj baigaadaa bayartai baina. Mongold muu muuhai um zunduu, gehdee end ch bas yalgaagui, er ni mongol ardchilsan uls bolood 18 han jil bolood yaaj ch bodoson usa bolon western ulsuud shig zeregtseed yavana gej baihgui. minii bodloor mongol harin ch gaihamshigtai hurdan hugjij saihan bolj bn.

Umnii une unetei bolj bgaa geel baigaa, ter ni sainii shinj, umnii une unaad bsan bol bur utgagui bas hetsuu dordoj bn gesen ug.

za za business hiih ni hiigeed, tsagiin ajil sain hiih ni hiigeed dor dordoo saihan baival boloo, bas mongol geheer l tahir dutuu, zaluu hun geheer l sohor dulii hun um shig het ih uuruur hardagaa bolih heregtei. het baharhadag sonin zan baina, mongol hun gadnii tom company d ajildag gene, bid hunees dutahgui geel sonin um yariad bdag, yaagaad ugasaa dutaad ajilaj chadahgui baina gej, eruusuu oilgomjgui, uursduu l uursdiihuu ehleliig hamgiin dood shugamdeer taviad, tendeesee jaahan deeshleheer tengert tulsam um shig gaihaj magtah hereggui baihaa. Mongolchuud gadaadad ochool ehnii uduruus haana hamgiin baga tsalin, hamgiin hiihed hetsuu hun hiidegui muu muuhai um yu bn ter luu ni ordog. Tegeel tegej tseverlegch har ajil geh met um hiij taardag, erusuu l anhnaasaa iim um tiim um hiihgui ingevel saihan geh met huselee dagaad yavbal butne gej bododog. Gadnaas mongold irsen korea japs chinese uud bolhoor ireel uul uurhai, uilchilgee, trade geh met um ruu ordog, yalgaa ted saindaa ch bish zugeer l tegej deerenguigeer haraad yu durtaigaa hiij bolno geed bodood l ter buhen ni boldog baih.

Tegeheer sain um bodood yu hussenee l hiivel buh um bolno.

bye bye hehe

— On Sun, 11/23/08, Ms. B Buuvee <bulganmaab@yahoo. com> wrote:
From: Ms. B Buuvee <bulganmaab@yahoo. com>
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel
To: gegeen@yahoogroups. com
Date: Sunday, November 23, 2008, 8:21 PM

Mongold neg tiim gaj uzegdel gazar avaad baina geseen. Jaahan durgui hunee gaigui yavaad baival bayanii huuhed, avilgalchiin huu, luivarchinii ohin, bur bolohgui bol hyatadiin shees gej doromjildog gesen. Gadaadad surdag esvel butschihsan baigaa naizuud maani busdiigaa Mongol yavahaas ni omno ene buhend beltgeltei baih heregtei gej zovlodog bolood baina shdee hehe.

Manai neg naiz yostoi ooriinhoo chadlaar Japan-d togsood, odoo Ulaanbaatart huviin business erhelj baigaa. Harihdaa neg hyamdavtar Land Cruiser mashin avaad harisan yum, hoorhii. Etseg eh ni hodoo baidag l daa. Ter maani haaya chatand orj ireheeree Mongoliin humuusiin setgehgui ih emgeneltei baidald hurchee l geed gaslaad baidag bolson baina. Taniltssan humuus ni hamag huviin asuudliig ni uhaj tonhood, esvel sain medehguinuud ni bolohoor ooriinh ni talaar shal hudlaa zohioj yariad yavaa yum baih. Gaigui mashintai uchraas zaaval neg luivriin argaar bayajsan bolgoh geed hun bolgon uuriig ni hurgedeg gene. Bur barahaa baihaaraa aav eej ni avilgachin yum gene lee gej hurtel yarisan baina geed setgeleer unachihsan haaya nadtai setgelee huvaaltsdag yum. Uul ni ooroo ih chadaltai, gaval zaluu,  japandaa bas oyutan baihdaa lag tom company-d ajilladag, tsalin ch saitai, uul ni uldvel uldeheer l ih bolomj baisan, ooroo sonirhdoggui, ih Mongoldoo elegtei sain huuhed baisan yum.

Getel Mongoliin niigem onoodor mongotei humuusiig nud uzuurledeg, mongiig shudarga busaar oldog humuusiig olon niited iheer surtalchildag bolson yum shig baigaamaa. Naiz maani uul ni toriin alband oroh bolomj baigaa ch unelgee ni uneheer muu baina, avilgal avahguigeer amidrah zardalaa tsalingaaraa nohoh bolomjgui une togtooj baina, zaluu humuust biznes hiihed bas mash ih daramt uchirdag yum baina, hund surtal, avilgal bas neleen baidag yum baina geed l tumen zovlon toochdog ch bi uuniig ni tuun shig doviilgoj huleej avahguig l hicheedeg, yaj ch baisan mongoldoo baisan ni deer gedgiig bidnii hen hen maani huleen zovshoordog.

Duu naraa, ur huuhduudee gadaadiinhan shig saihan amidruulah tsag uyeiig bushuuhan avchrahiin tuld bid zov songolt hiij, mash ih yum oorchilj, chadah chineegeeree hodolmorloj zutgeh heregtei baih. Uul ni naiziin maani tolgoig saitar ashiglaad, mongol uls hergiig ni gargaad yavj baih yostoi baital ter maani odoogoor het nariin mergeshil ezemshsenii hargaigaar Mongoldoo ch heregluulj chadahgui, mergejleeree bol zevreed l yavj baina. Tuun shig myanga myangan zaluusaa 100% bish ch yadaj 50%-g ni ch ashiglaj chadahgui baij, bid tedniig gadaadad garch bolohgui, Mongoldoo l shigdeed baij bai geh ni shudarga bish ch gesen ted zurh setgeliinhee duudlagaar eh ornoo l geed irsen shuu dee. Bid yagaad tedneeree baharhaj chadahgui baij, shal utgagui amitdiin asuudlaar tolgoigoo duurgej, buhimdalaa nemeh heregtei gej.

Buhimdsan humuusiig bol oilgoj bainaa, buhimduulahaar yum olood irye zondoo l baina. Gol ni ter olon yumnaas gantsiig ni ch bolov shiideh arga charga suvegchleh talaar arai l iluu tolgoigoo ajilluulyaa. Ter tom dargiin huuhdee bidentei holbogd geerei. Ter hun magadgui odoohondoo buruu bodoj, buruu yarij baigaa baij bolno, dandaa tiimeeree baina gesen huuli durem baihgui, tuund zov zamaa olohod ni bid chigluulj tusalj ch magadgui shuu dee. Magadgui zavsariin huneer damjij medeelegdej baigaa bolohoor yag ug huniih ni bodoj baigaa yum buruu oilgogdson ch baij bolno. Yag ooriinh ni amnaas, yu bodood sedeed yavaag ni sonsoh ni zov. Tom dargiin huuhed bolj torood, tuuniigee zaaval ashiglahad hursen ni tuunii buruu bish ch baij bolno.

Yamar ch etseg eh ur huuhdee erdem medlegtei sain hun boloosoi gesendee alban tushaal ahij, ih mongotei bolj, baigaa buhnee huuheddee zoriulahsan gej husdeg baih. Gol ni gadaadad gargaj, amidral uzuulj, biye-iig ni daalgaj baigaa ni ergeed Mongol ulsad maani ih tom horongo oruulalt bolj chadna gej bodoj baina. Mongoliin amidraliig yamar medehgui bish, zaluus tusdaa garah chadvargui, bugd l etseg ehteigee shahtsaldaj l amidardag, ihenh yumaa tedendee uuruulchiheed l heneg ch ugui l yavj baidag. Gadaad ruu yavah saihan l gej medehees bish tiishee yavahiin tuld yamar zolios, ersdel uurch boloh uu talaas ni meddeggui, medeh ch shaardlagagui. Yagaad gevel gadaadad garsan hed ni unen zov medeelel baragtai bol ogdoggui, hudlaa l saihan gazar yum gej bichihees hetrehgui. Ihenh ni amidraldaa daragdaad, ajil surguuli ger gesen marshrutaar l yavdag, yun busaddaa oorsdiigoo oilguulah manatai, oorsdiigoo ch olj harj, tanij medej amjihgui shahuu l guriitsgeedeg.

America, Canada ruu garsan hed ni bol zarim ni shuud hicheelee hayaad, harladag gej duuldaj l baidag. Ireland, Australia, Angli ruu bol harin surahiin hajuugaar ajil hiih bolomj ni gaigui bolohoor yamar ch gesen ihenh ni teseed suraad togsdog l yum shig baigaan. Gehdee UK, Ireland-d arisnii uzel aihavtar, yer ni bol nogoon cardiig ni avah tal deer hetsuu gej yarigddag. Australia ruu garsan hed ni bolohoor ihenh ni nas ni yavchihsan, ger bultei, ih gunduuhan amidraltai humuus l golduu baidag baisan. Suuld irsen arai zaluuvtar huuhduud arai togsoj amjaagui baina. End hogshin humuust visa sunguulahad jaahan hetsuu, ihenh ni l yer ni butsdag daa.

Bas gadaadad baij uzsen humuus yumiig ih olon talaas ni hardag, amidraliin utga uchriig arai iluuteigeer uhaarch, eh ornoo hairlah tal deer arai iluu boldog yum shig sanagddag shuu. Yer ni yaj ch bodson yum uzej, nud tailsan humuus yumand het tuilshirdaggui, ooriin gesen uzel bodloo zov tolovshuulsen baidag.

Heduulee suljeegeeree sain saihan zuil ih bichij, busaddaa surgamjtai, sanaa avuushtai yum damjuulah gej hicheetsgeeyee, tehuu. Bas tsag uye-iinheneesee baharhuushtai zuilsiig ni temterch, dem demendee neg negniigee ood ni tataj amidaryaa. Ene chini dongoj ehlel ch gesen, gegeeleg saihan buhen ruu temuuleh zaluus ulam olshrono gedegt itgej naidaj yavdag shuu. Hair daana shuu! hehe

Bayarlalaa naizuudaa.

Gishuud blogtoi bolj, bodol setgegdelee bichij baiya gevel durtaiya tuslana shuu.
WELCOME! Mongols Socializing Online
http://gegeen. wordpress. com/2007/ 09/13/socializin g-online/

http://www.wordpres s.com , http://www.blogspot .com geed orj bolno.

mgl-s gevel
http://blog. banjig.net/
http://delhii. net , http://delhii. net/mongol- blog/
http://miniih. com/
http://Blog. mn.net
http://blog. gogo.mn

 


From: ragchaa nemekhbaatar <ragchaa_nemekhbaata r@yahoo.com>
To: gegeen@yahoogroups. com
Sent: Monday, November 24, 2008 2:32:19 PM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

Tiim shuu tanii bodoltoi sanal buren niilj bna.
Ezen hicheevel zaya hicheene gej unen ug shu. Busdiig oontogch nudeer harah bish bid oorsdoo hicheehed l heregtei. Tegvel buh zuil neelttei gej bi boddogiin.. Amjilt husye zaluusaa.
Dashramd helehed ene groupt negdsendee bayartai baigaagaa helye,

Ragchaa.N


From: Gegeen Pty Ltd <gegeen@yahoo. com>
To: gegeen@yahoogroups. com
Sent: Monday, November 24, 2008 10:58:24 AM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

Mongold niigem ni odoogoor jaahan hetsuu baigaa, ard tumen ih buhimdaltai baina.
Hevlel medeelliin heregseleer sorog surtalchilgaa iluutei yavj baina.
Uugeer ni tolgoigoo ugaalgasan ulsuud ni hen negniig muu yavahiig ni harj, muuhai bolchoosoi gej moroodoj amidardag baih. Huuchin niigem maani bidniig yum buriig tegshitgeh uzleer humuujuulj, ooroo yaduu, bololtsoo muutai baival busdiig oor shigee bolgoj, bugd bugdeeree namag balchigtaa l uldehiin tuld amidardag bolgoj baij. Busdiig oorsdoos ni iluu baihiig huleen zovshoorohgui, ooroosoo bolj ogvol dooshoo orchihoosoi l gej boddog bolchihson yum shig. Baruuniihan Bill Gates shig bayan bolnoo gej temtsdeg bol Mongolchuudiig Enkhbayariig nadaas myaa guilgachin bolgohson geed yavj baidag gedeg. Ene tsag uye-iig halahiin toloo, sain tsag iruulehiig neg secundeer ch bolov uragshluulahiin toloo yavtsgaayaa.

Zaluu uye maani sain saihan zuilsiig erelhiihleh shatandaa orood yavj baigaa ni harin baharhuushtai baina. Busdiin omnoos buhimdaj ogohoosoo omno ooriigoo tednees iluu bolgoh talaar sanaa tavih ni deer. Gadaadad suraltsah ni buteshgui moroodol shig sanagdsan uyed hen neg ni bidnii chadaaguig chadchihval tednees oo sev haih ni jamaaraa l yavagdaj baigaa zuil baih. Zarim neg tomchuudiin huuhduud tolgoi muutai baisan ch ih ersdel uurch etseg ehiig ni medehgui hari humuusiin dund, hari hel deer surch bolovsroh geed yavj baigaa ni harin ch tedniig jinheneesee ooriigoo hen be, baruunii orond ochood yu boloh ve, ali tovshind ni orj baina gedgee medrehed ni ih tuslana gej bodoj baina. Australia-d bol hun etseg ehee songoj tordogguig niigem ni saitar oilgodog, arhichinii huuhed u, argiin haalganii tovarish uu gedgiig ni chuhalchildaggui, tend zovhon huvi huniih ni jinhene shalguur yavagddag.

Baruunii niigem, ortog zardal, bolovsroliin baiguullagiin ondor tolbor zergiig ni sain medehgui, uzeegui hund bol buhel buten Mongol Ulsiin maani ZG-n tetgeleg boloh jiliin 16000 dollar mash ih mongo bolovch Angli, Australia, America-n ih surguuliud ene mongiig surgaltiin tolbort ni hureltseh uu, ugui yu gej golohoor mongo baidag l daa. Tsaana ni bas amidrah zardal, ger bul, ard ni uldsen ah duu nar ni baina. Herev ene tetgelegeer suraltsaj togsson huuhduud mongoldoo harihgui, gadaaddaa uldene gej yarij baigaa bol ter hunii etseg eh Mongoldoo yamar ch noloo buhii bair suurigui, huuhdee end tend chiheeseer oruulah chadvargui, esvel tiim huselgui bogood huuhed ni ooroo baruunii niigemd uchraa olood gaigui yavj chadna gedegtee buren itgeltei baina gesen ug. Bargiin hun iim shiidver gargadaggui. Tom dargiin huuhed bol hezee ch gadaadad shal ugaahiigaa iluud tootsno gej baidaggui, erthen harij erthen career hooj, etseg ehiinhee ner noloog amid baigaa deer ni ashiglahaa l bodoh baih.

Ene tetgelegeer yaduu ailiin hodoonii huuhduud hurtel haaya irchihsen yavj baidag ch hen ch tedniig ilruulj ontsolj yaridaggui, tom dargiin huuhed bodvol mer ser baidag l baih, gehdee Mgl-n ZG-n tetgelegeer irsen Australia dahi mongol oyutnuudiin amidral mash yaduuhan, hetsuu baidag yum baina lee. Ihenh ni aav eej ni tetgevert garchihsan hogshin oyutnuud golduu ene tetgeleer ih irdeg baisan, suuliin gants 2 jilees harin aav eej ni gaigui tanagtai yavaa, huuhdeesee mongo togrog neheed baihaargui ajil torol hiideg bolomjiin ailiin, zaluu huuhduud bas haaya uzegddeg bolj. Aav eej ni tolgoitoi, surah chadvartai, career hoogood mongoldoo amjiltand hurchihsen tohioldold huuhed ni ch bas geniig ni duuraidag, surah chadvartai baidag bailgui dee. Tetgelegeer irsen oyutnuud uchirgui hicheelee hayalaa, togsoj chadsangui gej duuldaad baidaggui. Gehdee suuliin uyed hevlel medeelliin heregseleer luivar, lobby-goor alban tushaal hudaldaj avdag, huuhdee gadaadad zasgiin horongoor surgadag gej ih bichdeg bolj.

Harin Australia-d baigaa hunii nudeer bol ajil hiihguigeer tedgeer oyutnuudad amidralaa zalguulah mongo ni hureltsdeggui tul hicheel surguulia ajliinhaa tsagtaigaa zohitsuulah gej ih yum tuuldag shig sanagdsan. Ajlaa ch hiideg, hicheeldee ch surdag, amjilt ch uzuuldeg humuus bas zondoo l baigaa haragddag. Mongoldoo hariad ayaga shanaga ugaah, shal shuurdehees arai iluugeer amidarch chadna gej uzdeg humuus ni harin teden dotor ih baidag, ihenh ni l bushuuhan harih sonirholtoi baidag shig sanagdsan.

Gadaad gadaad geed l ih ataarhaad baidag ch ter gadaad ni tegj ih saihan amidral mongolchuudad amlaad baina uu gevel ugui shuu dee. Gadaadad tom dargiin huuhduud ch baisan yalgaagui l taniliin suljeegui, buhniig noolios l eheldeg baih gej bodoj baina. Tanihgui neg huuhdiin aav, eej ni nutagtaa tom darga baisnii toloo gadaadiinhan teruund doligonoh yum uu, tiim yum gej baidaggui l baihgui yu.  Tegeed ch suraad duusdag, visa misa gej yum bas baina. Gadaadad surguuli soyol togschihson humuus yu gej harlah geed suuj baihav, gaigui ajil olj chadaad, ajliin visa avaad sain yavj baigaa tohioldol barag baihgui, bailaa gehed gariin 5 huruund bagtah hemjeegeer l toologdono. Gadaaddaa Mongoliin neriig gargaad, Mongol mergejilten delhiinhenees dutahguig batlaad yavj chadaj baival tedneer baharhaj surah heregtei. Tedend eh ornoo gesen baharhal toruulj, ergej irehed ni saihnaar ugtaj avna gedgee oilguulj, tedniigee ali boloh setgeliig ni tatah heregtei. Bidnii ihenhiinh ni chadahguig chadaad, tom dargiin neriig ashiglahguigeer baruunii companiudad mergejliin tovshind unelegdej chadaj baigaa bol tedniig tom darga nartai holboj buhimdah hereg baigaa yum bolov uu daa.

Bid end oortoo dugnelt hiij, oorsdiinhoo angli helee saijruulj, tetgeleg haij suraad yavj baival zaaval tednees dutchihlaa geed buhimdaj suuhiin hereg baihgui, tednuustei manatai l zavgui guij yavah baisan shuu dee. Zaaval iim hangamj muutai Mongoliin tetgelegiig busadtai bulaaldaad suuh albagui, ternii orond busaddaa olon ulsiin iim iim tetgelegiig ene web-s ingej haidag yum baina geed l yariltsaad suuj baival iluu ogoojtei shuu dee. Mongold shudarga yos alga gechiheed mongold baigaa hed ni buhimdaad baih yum, toriin ajiltaniig tor buruutai gej yarival tuuniig ch bas buruutnii toond oruulah ni zuin hereg. Mongolchuudiin maani toloolol, egelhen heseg bolson bid nar oorsdoo shudarga baij, hel usaaraa, mergejliin chadvaraaraa busdaas dutahgui yavj baij shudarga yosiig hurdan avchrah yostoi bolohoos hoorondoo hemleldej, iluurhsen negendee ataarhan, hen heniigee doosh ni tatahiin toloo amidarch bolohgui shuu.

Ter tom dargiin huuhdiig Mongold iluu saihan, Mongoldoo baih goyo, Mongold iluu bolomj baina geed joohon boditoi yum yariad, Mongol ruugaa iluu setgeliig ni tatah gej hicheehgui yasan yum be. Ta nar gadaadad hen ch bish ingej 2-n hoorond amidarch yavahaar Mongoldoo hen negen baij, saihan amidraach geed bid l lav hed heden huniig Australia-s Mongol ruu ni butsaasan, zarim ni odoo butsah beltgelee hangaj baigaa. Tom dargiin huuhed teden dotor baihgui ee, gehdee tom gazruudad ajilladag naiz nohodtei humuus l golduu tetgelegeer irchihsen baidag. Mongoldoo gaigui ajil hiij baisan dundchuud end ireed gadaadiin borchuudiin amidralaas l ehelsen baidag. Saya Mongol ruu yavaad irsen Mongolchuudaas ihenh ni uuniig oilgoson, nas chatsuu naiz nohod ni hedii mundag etseg ehgui ch Mongoldoo amjiltand hureed tednii gadaadad baigaagaas ni iluu saihan taashaaltai amidarch baina, ene bol hodolshgui unen. Endehiin Mongolchuud ch uuniig sain oilgoj baigaa.

Tegeheer heduulee zaaval buhimdaj, baraan talaas ni yumiig tailbarlahdaa gol ni bish, yaval uunees iluu deer bolgoj boloh ve, yamar garts shiidel baina, yaval deer ve talaas ni yariltsaj baiya tehuu. Australia-d irsen Mgl-n ZG-n tetgelegtei oyutnuud dotor etseg eh ni nas barchihsan, esvel tetgevertee garchihsan, bur esvel huuhdee Mongold harihad ni bair sav, ajliin talbar beldej ogoh bolomjgui humuus ih baidag. Yer ni bol ihenh ni shuu. Hun tal ayagatai pivo-niihoo tal ni hooson gej hardaggui, tal ni duuren shuu geed yavj baih saihan. Getel 10 hunii neg ni muu baisnii toloo amidralaa hetsuuduulj, ami ni temtsej yavahiin orond Uldsen 9-nh ni negniih ni ch bolov sain taliig ni erelhiilj, unel baharhaj baihiig hicheeyaa naizuudaa.

Bidnii uye-iin zaluust itgej naidah yum, ulger duurail, sanaa sedel ogchihoor yum bas heregtei baidgiin shuu. Dandaa muu talaas ni yarij, muuhai yum bodoj buhimdaj yavah zav ni ch haa baihav, amidral saihan, bas boginohon. Arai gej oldson ene ochuuhen unet tsag hugatsaagaa ur ashigtai yumand zartsuulj baiyaa.

Jishee ni tetgelegnii talaar tuuj bichdeg Mongol bloggeruud gants 2 baidag. tednii blogt nemegdsen shine bichleguudiig tuhai burt ni busadtaigaa huvaaltsaj, medegdej baiyaa tehuu.

Teriig haraa, tengeriin haya, hehehe ….

Bugded ni boon boon amjilt husye

http://gegeen. wordpress. com/2008/ 11/21/mongolia- australia- scholarship- programmasp- launching/
http://gegeen. wordpress. com/2008/ 11/21/studying- law-in-australia /

http://www.gegeen. com

 


From: Enkhbold aravnai <aravnai13@yahoo. com>
To: gegeen@yahoogroups. com
Sent: Saturday, 22 November, 2008 8:59:06 PM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

Buhimdah hereggui ! Vneheer chadaltai, surch chaddag hvn bol ariin haalga ene tergui ywaad l bolood bn shd ! Minii duu iimerhuu teneg yumnuudtei yrij altan tsagaa vrj yugaa hiinem ! Ingeh n orond odoo shuud english e dawtaad suuj bval ireeduin …. zaz oilgoson bzde ! kk Goodluck

From: Tsagaandorj Dodimaa <dodimaa_oyundari@ yahoo.com>
To: gegeen@yahoogroups. com
Sent: Friday, November 21, 2008 9:50:13 PM
Subject: Re: [gegeen] Setgegdel

hi  namaig dodimaa gedeg setgegdlig chini unshlaa goe bn.bi net gej medehgui nadruu zahia bichdeg hunch baihgui anh udaa hayag neelgej zahia bichij uzsen. zondoo zahia irsen baihaar ni ih bayarlaj bn. ta bugd nadad heregtei medeelel ogj  bwal bi ih bayarlah bolno..yuch gej bichhee sain medehgui bn.

— On Fri, 11/21/08, Sainbileg Byambaa <sainabyambaa@ yahoo.com> wrote:
From: Sainbileg Byambaa <sainabyambaa@ yahoo.com>
Subject: [gegeen] Setgegdel
To: gegeen@yahoogroups. com
Date: Friday, November 21, 2008, 5:33 AM

Hi dear all,
Bi onoodor neg huntei yariltsaad mash ih setgel dunduur magadgui buuuur gutraad ta buhentei ooriin bodloo huvaaltsah setgel torloo. Mongol ulsiin ireedui boloh  zaluuchuud iim l bodoltoi bitgii baigaasai. Neg nohor Mongoliin neleen ner buhii uls torchiin huuhed l dee. Odoo zasgiin gazriin 100 % tetgelegeer gadaadad deed surguulid surch bgaa. Ter ooroo ariin haalgaar / bidnii hereglej zanshsan ug / tetgelegee olj avsanaa nuugaagui deer ni bas ingeh ni mash zov chadaj bgaa ni ingeh l heregtei chadahgui bgaa ni hohi ni geneee. Deerees ni bas eh orondoo ochson ch yahav ochoogui bsan ch yahav genee /uul ni gereenii daguu zaaval ochih yostoi/. Ingeed baival hen uls orondoo huvi nemer oruulah yum be? Iim bodoltoi hun olon baival bas l odoogiin niigmiin sorog togtoltsoo urgeljilj ariin haalga, huviin  ashig sonirholiin uudnees shiidver gargadag ulamjlal ami bohtei urgeljilne. Iim bodoltoi humuus bidnii ireedui mon uu??? Gadaadad surch bolovsorch bgaa olon zaluuchuudad eh oron-hoo ireeduig buteeltseh uureg bii. Huleedeg bas naiddag ….Unet capital boloh estoinh  ni huvid.Yamar negen zuiliig ooriin chadamjiinh ni hureend zov shiidver gargah zorigtoi shudarga humuus niigemd bii bolohgui. Odoo Mongoliin tord huviin sonirhol bolood yamar negen bulgiin erh ashgaas iluu uls ornii erh ashgiig ondort gargaj negdmel sanaatai boditoi zuiliig hiij bn u? Barag medehgui ee boditoi shiidver gargaj chadahgui nogoo l yavtsuu erh ashigaa hamgaalj zorchildood baih shig. / gehdee bi sain medehgui ch ard olon ihenh ni sanal niileh baih /  Mongoloo gesen negdmel sanaa huvii uhamsar bhgui ni l hamgiin tom aldaa. Harin gadnii ulsad surch ajillaj bgaa humuus l eh oron-ii  une tsene gej yu bolohiig jinhene utgaar ni mederdeg. Tegehdee BI EH ORNIIHOO TOLOO baga ch bolov yum hiihsen gesen uhamsar tordog. Ene bodol zovhon ooriin hucheer ene buhnii toloo yavj zovohdoo zovson hunii bodol. Harin deerhi shig nohduud harin buuuur esreg  bodoltoi yavdag yum bn. Yag l parasit amitan shig sanagdaj durgui hursenee nuugaad yahav.
Mongolii

Advertisements

One Response to “Finding job Overseas”

  1. Jaagii Says:

    Hi. All
    Mini bodloor mongold ajillaj amidarch amjiltad hurne gedeg ih hetsuu. Tanil tal, tataa baihgui bol deesheegee garahad ih hetsuu. Uuniig bi bieeree medersen dee.
    AUISiig hunii ih mch mergejleer tugsuud Ulsiin tomoohon emnelegt ih emcheer orson doo. Ihiig hiine buteene geed l ih l undur setgegdelteigeer ter hamt olnii dund anh hul tawij bilee. Negent bureldchihsen hamt olnii dund orno gedeg amargui dwaa gedgiig tegehed l oilgoson. he he he.Bi ug ni sain hun ni olon, muu hun ni tsuun gej boddog bailaa. Getel yag esregeer muu hun ni olon sain hun ni tsuun yum baina lee.Zaluu hunii uram zorgiig mohooson ner hundiig ni unagaasan hetsuu l yum baina lee..
    Bi ter hamt olnoos daraah zuiliig l uhamsarlasan. Ajild oronguutaa hamt olniihoo dund ner nuluu buhii huniig ni olood ter hunteigee hamtar. Ter hunee tush. tegwel muu yumnaas holuur toirno shuu.. he he he. Mun turuulj duugarch bolohgui yumnii ard dandaa uldej bai… uuruur helbel sohriin gazar sohroor dogolongiin gazar dogolongoor gej… tegeed mun darga nar bolon nuluu buhii humuustee awilgal dandaa ugch baih, hund sain doligonoj baih…. he he he. Ug ni bi iim yumand ih l durgui shuluun shudarga huuhed anh ajild orj b.laa. Getel ter hamt olnii dund orood 2 jil bolood l ers uurchlugdsun shuu. Shine zan chanar maani odoo minii amind orj baina oo.. he he he.Muuhai l yum bichchihlee. gehdee hun amidral deer iim l baih estoi yum baina lee….. Gashuun ch gesen unen ug shuu…


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: